Nyt on se aika vuodesta, kun kaupungeissa tehdään ensi vuoden budjetteja ja
taloussuunnitelmia. Lähinnä puhutaan menojen lisäämisestä, vähemmän siitä,
miten menot voidaan rahoittaa kestävällä tavalla.
Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Espoolla on poikkeuksellisen iso rahasto.
Kaupunki myi vuonna 2006 Espoon Sähkön ja laittoi rahat peruspalvelujen ja
maanhankinnan investointirahastoon eli ns. sähkörahastoon. Rahaston tarkoitus on varmistaa kaupungin
peruspalvelujen ja maanhankinnan investointien rahoitus pitkällä aikavälillä.
Sähkörahastoon laitettiin alun perin 368 milj. euroa. Sen kirjanpitoarvo on
nyt yli 500 miljoonaa euroa. Tuottoa on siten kertynyt 10 vuodessa runsaat 130
miljoonaa euroa.
Espoon valtuuston hyväksymien sääntöjen mukaan rahaston pääoma säilytetään
vähintään alkuperäisen suuruisena (eli 368 milj. eurona). Sääntöjen mukaan tuotot (eli tässä
vaiheessa 130 milj. euroa) tulee käyttää taloussuunnitelmassa määriteltyjen
investointien ja maanhankinnan rahoitukseen. Valtuuston pitäisi hyväksyä budjetin
yhteydessä suunnitelma rahaston tuottojen käytöstä. Valtuusto voi myös päättää rahaston
purkamisesta.
Sähkörahaston sääntöjen mukaan sen tuottoja ei käytetä sinä aikana, kun
käytössä on peruspalvelun kehittämisrahaston varoja. Nämä kehittämisrahaston
varat loppuvat ensi vuonna. Nyt olisi aika linjata sähkörahaston varojen
käyttöä.
Miksi tämä ei näy ensi vuoden budjetissa?
Espoon budjetti ei ole tasapainossa
'
Budjettiesityksen mukaan keskeisenä tavoitteena on, että talous ja rahoitus
ovat kestävästi tasapainossa. Vuoden 2016 budjettiesitys on kuitenkin 18
miljoonaa euroa alijäämäinen. Myös konsernin tulos on alijäämäinen ja
riittämätön investointien rahoitustarpeisiin nähden.
Espoossa hyväksyttiin vuonna 2014 talouden tasapainotus- ja
tuottavuusohjelma TATU. Sen mukaan kestävä rahoitustasapaino edellyttää ensi
vuonna 150 milj. euron vuosikatetta (eli mitä jää juoksevien menojen jälkeen käytettäväksi
investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin). TATU-tavoitteeseen ei
päästä, ei päästy myöskään tänä vuonna. Näin ei voi jatkua vuodesta toiseen.
TATU:n mukaan kaupungin lainakannan pitäisi olla enintään 1 500
euroa/asukas ja koko konsernin 7 300 euroa/asukas. Tätäkään tavoitetta ei
saavuteta. Ensi vuonna lainaa on 2 664 euroa/asukas ja konsernilainaa yli
11 000 euroa/asukas. Budjettikirjassa todetaankin, että ”kaupungin lainamäärän
kasvu on huomattavasti suurempaa kuin vuosi sitten ennustettiin. Maksuvalmius
on viime vuosina heikentynyt ja toiminnan sekä investointien rahoittamiseksi on
jouduttu ottamaan lisääntyvästi tilapäislainaa”. Näin ei voi jatkua vuodesta
toiseen.
Vuoden 2016 budjettiesitys ei tuo tasapainoa, ei talouteen eikä
rahoitukseen. Miksi yksi Suomen rikkaimmista kaupungeista ei tavoittele
kestävää tasapainoa?
Perusongelma on se, että Espoon kunnallisveroprosentti halutaan pitää 18
%:ssa, kun muissa suurissa kaupungeissa kunnallisvero lähentelee 20 %:a. Yhden prosenttiyksikön
korotus olisi lisännyt kaupungin tuloja yli 70 miljoonaa euroa.
Onneksi meillä on sähkörahasto, jonka tuotoilla voitaisiin nyt tasapainottaa
kaupungin taloutta.
Budjettiesityksen oudot linjaukset sähkörahastosta
Budjettiesityksessä linjataan, että sähkörahaston pääomaa ei vähennetä ja ”mikäli
verorahoitus jatkossa riittää investointien rahoitukseen, ko. rahaston tuottoa
ei käytetä”. Ensi vuonna rahaston tuotosta esitetään käytettäväksi vain 3 miljoonaa
euroa ja vuosina 2017 ja 2018 15 miljoonaa euroa.
Budjettikirjassa rahastoa koskevat luvut on esitetty epäselvästi. Tänä
vuonna rahaston ylijäämäksi arvioidaan yli 30 miljoonaa euroa eli tuotto
olisi noin 7 %. Vuosina 2016 – 2018 ylijäämäksi arvioidaan vain noin
16 miljoonaa euroa eli tuotto olisi noin 3 %. Vuoden 2015 alusta syyskuun
loppuun rahaston tuotoksi on arvioitu vain 1,3 %. Varovaisuus on hyvä asia, mutta
1,3 prosentin tuottoarvio on kyllä liian pieni. Kaupungin seurantaraportissa sama
tuotto on todettu 7 %:ksi. Vuonna 2014 ylijäämä oli pienempi kuin tänä vuonna
ja tuotto oli silti lähes 9 %. Nämä tiedot ovat tärkeitä, jotta voidaan
arvioida realistisesti käytettävissä olevia tuloja.
Miksi budjettikirjassa ei tuoda esille, että nyt olisi aika päättää
sähkörahaston käytöstä?
Valtuuston pitäisi noudattaa itse hyväksymiään sääntöjä. Budjetin
yhteydessä pitäisi tehdä suunnitelma peruspalvelujen ja maanhankinnan
investointirahaston tuottojen käytöstä. Säännöt mahdollistavat kaikkien vuosina
2006 – 2015 kertyneiden tuottojen käyttämisen ja tarvittaessa rahaston
purkamisen. Hyvällä suunnitelmalla Espoon taloutta voidaan tasapainottaa kestävällä
tavalla.
