tiistai 19. helmikuuta 2013

BLOMINMÄEN OUDOT KOUKEROT, OSA III


Oikeudellisesta näkökulmasta Blominmäki alkaa vaikuttaa todella mielenkiintoiselta.

Kertaan keskeiset kohdat:
-          Espoossa näyttää olevan voimakasta tahtotilaa viedä Blominmäen osayleiskaavaa vauhdilla eteenpäin
-          kaava-aineiston mukaan puhdistettujen jätevesien hätäylivuodot johdettaisiin Espoonjokeen ja sitä myöten Espoonlahteen, missä sijaitsee Espoonlahti - Saunalahti niminen Natura 2000-alue
-          ELY-keskuksen 14.11.2012 antaman luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen lausunnon mukaan puhdistettujen jätevesien laskeminen Espoonjokeen voi merkittävästi heikentää Natura-alueen meriuposkuoriaisten elinolosuhteita, joten Espoonjoki ei käytettävissä olevien tietojen perusteella sovellu puhdistamon varapurkuyhteydeksi
-          HSY on nyt esittänyt vaihtoehtoisen suunnitelma hätäylivuodoille eli Espoonjokeen laskettaisiin vähän vähemmän ja vähän puhtaampaa jätevettä
-          HSY:n uusi suunnitelma meni viime viikolla lausunnolle ELY-keskukseen eli tässä vaiheessa ei kukaan tiedä, onko uusi suunnitelma lain mukainen ja ELY-keskuksen hyväksyttävissä
-          Espoon valtuusto päättää osayleiskaavasta ensi maanantaina 25.2.2013
-          näyttää vallitsevan käsitys, että valtuusto päättää nyt vain osayleiskaavasta ja mahdollisista hätäylivuodoista päätetään erikseen ympäristöluvan yhteydessä.

Katsotaanpa, mitä maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä luonnonsuojelulaki (LSL) sanovat:

MRL 39 §:n mukaan yleiskaavaa (sama koskee osayleiskaavaa) laadittaessa on otettava huomioon mm. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, mahdollisuudet turvalliseen ja terveelliseen elinympäristöön, ympäristöhaittojen vähentäminen sekä maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen - siinä määrin kuin yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Lain mukaan yleiskaava esitetään kartalla. Karttakuviin vedoten on todettu, että kaava-alue rajoittuu Blominmäen alueeseen eikä koske alueen ulkopuolella olevia tunneleiden, Espoonjoen tai Espoonlahden alueita.

MRL 40 §:n mukaan yleiskaavaan liittyy kuitenkin selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Vaikka Blominmäen osayleiskaava kattaa siis vain Blominmäen alueen, kaavassa on lain mukaan oltava selostus mm. siitä, miten hätäylivuodot hoidetaan. ELY:n 14.11.2012 antaman lausunnon mukaan suunnitelmat on pantava tältä osin uusiksi.

MRL:n mukaan yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, jotka voivat koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Laissa todetaan vielä, että jos jotakin aluetta on maiseman, luonnonarvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia suojelumääräyksiä.  Minun mielestäni Espoon kannattaisi osayleiskaavan hyväksymisen yhteydessä vähintäänkin ohjata HSY:n päätöksentekoa niin, että hätäylivuodot hoidetaan ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

LSL 65 §:n mukaan hanke tai suunnitelma on arvioitava asianmukaisesti, jos se todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura 2000-verkoston luonnonarvoja. Blominmäen osalta tällainen arvio tehtiin 13.6.2012. ELY-keskuksen 14.11.2012 antaman lausunnon mukaan, kuten olen moneen kertaan siteerannut, kaava-aineiston mukaiset suunnitelmat hätäylivuotojen osalta eivät käy ja jätevesiä ei saa johtaa Espoonjokeen.

LSL 66 §:n mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos Natura-arviointi osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän Naturan luonnonarvoja. Ympäristöministeriön nettisivuilla tarkennetaan tätä vielä näin: ”Kaavaa ei voida hyväksyä eikä vahvistaa, jos LSL 65 §:n mukainen arviointi- tai lausuntomenettely osoittaa kaavan merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, jotka ovat Natura-arvion perustana”. Kaavan voi hyväksyä vain valtioneuvoston yleisistunto ja silloinkin edellytetään, että yleinen etu niin vaatii.

Espoon valtuustolla on mielenkiintoinen päätös edessään. Kaikessa päätöksenteossa tulisi pyrkiä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviin ratkaisuihin. Yhtä tärkeää on tehdä lainmukaisia päätöksiä. Juristina katson, että Blominmäen kaavaa ei kannattaisi hyväksyä ennen kuin ELY-keskus on hyväksynyt HSY:n uuden ratkaisumallin. Jään mielenkiinnolla odottamaan, vedetäänkö Blominmäen osayleiskaava pois ensi maanantain valtuustonlistalta.

perjantai 15. helmikuuta 2013

BLOMINMÄEN OUDOT KOUKEROT, OSA II

Espoon kaupunginhallitus hyväksyi 11.2.2013 Blominmäen osayleiskaavan. Kuten kerroin edellisessä blogissani kannoin huolta ELY-keskuksen 14.11.2012 antaman lausunnon vaikutuksista. Koko kaavavalmistelun ajan puhdistetun jäteveden viimeisenä hätävaihtoehtona on ollut jäteveden laskeminen Espoonjokeen ja Espoonlahteen. ELY:n lausunnon mukaan tämä ei käy.

Kaava lähti kuitenkin kohti valtuustoa ilman, että kaupunginhallitus olisi yhtynyt huoleeni hätävaihtoehdon puutteesta.

Valtuuston esityslista jaettiin 14.2.2013. Osayleiskaava esitetään hyväksyttäväksi samassa muodossa kuin se oli kaupunginhallituksessa. Liitteenä on HSY:n muistio ”Natura-arvioinnin jälkeiset suunnitelmamuutokset Blominmäen jätevedenpuhdistamon puhdistetun veden purkujärjestelyihin”. Muistio on päivätty 14.2.2012. Siinä viitataan kuitenkin mm. ELY:n 14.11.2012 antamaan lausuntoon, joten HSY:n muistion päiväyksen täytyy olla virheellinen. Muistion kartta on päivätty 8.2.2013 ja liitemuistiot 12.2.2013. Netistä ei löydy tätä HSY:n muistiota.

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta tai kaupunginhallitus ei ole käsitellyt HSY:n muistiota ja sen liitteitä.

HSY:n muistiossa esitetään, että puhdistetun jäteveden purkutunneli muutetaan painetunnelista paineettomaksi viettotunneliksi, jolloin jätevesi virtaa tunnelin pohjalla ja tunnelin kuntoa voidaan helposti seurata. Blominmäestä Espoonjoelle tunneli olisi samanlainen paineeton viettotunneli kuin jätteiden tulotunneli. Espoonjoen ja Suomenojan välistä purkutunnelia ei saa paineettomaksi ilman sulkujärjestelyjä ja pumppausta. Lopullinen ratkaisu tarkentuisi Finnoon alueen kaavoituksen, puhdistamon luvituksen ja viemäritunneleiden tarkemman suunnittelun yhteydessä.

Muutokset nostaisivat tunneleiden rakennuskustannuksia noin 3 miljoonalla eurolla eli kokonaiskustannukset olisivat noin 55 miljoonaa euroa. Vuosittaiset käyttökustannukset nousevat laskennallisesti noin 40 000 euroa.

Poikkeustilanteissa puhdistettua jätevettä laskettaisiin Espoonjokeen hallitusti enintään kahden viikon ajan ja tämä ajoitettaisiin mahdollisimman suotuisasti. HSY:n lausunnon liitteenä olevan FCG konsulttiyrityksen 12.2.2013 päivätyn arvion mukaan vaikutukset Espoonlahden Natura-alueeseen olisivat vähäiset, kun hätäylivuotoa Espoonjokeen ei ajoiteta jääpeiteaikaan tai lähelle sen alkamista. Hätäylijuoksutuksen haittavaikutukset vahvistuvat ilmastonmuutostilanteessa, mutta ilmastonmuutos on merkittävämpi tekijä meriuposkuoriaisen kehitykselle kuin hätäylijuoksutus. Loppuyhteenvetona FCG toteaa, että Blominmäen osayleiskaavan toteutumisella ja normaalitilanteessa jätevedenpuhdistamolla ei ole vaikutuksia Natura-alueen luontoarvoihin.

HSY:n muistion mukaan osayleiskaavassa ei ole tarkoituksenmukaista ottaa kantaa Espoonjokeen laskettavista jätevesistä, koska tällainen poikkeuksellinen hätätilanne on epätodennäköinen, vähäinen ja väliaikainen. 

Olen toisinajattelija. Minusta olisi pitänyt huolestua jo ELY:n 14.11.2012 päivätystä lausunnosta. HSY on nyt reagoinut ELY:n lausuntoon, mutta ei ole mitään varmuutta siitä, että ELY hyväksyy tätäkään vaihtoehtoa. Tulee pakostakin tunne, että kaava halutaan viedä vauhdilla eteenpäin. Koko jutun tekee arveluttavaksi se, että näin merkittäviä muutoksia tuodaan suoraan valtuuston päätettäväksi ilman, että niitä olisi ensin käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja kaupunginhallituksessa.

Toivon hartaasti, että Blominmäki ei etene ns. Ämmässuoputkessa, jolloin ongelmiin törmätään jatkuvasti. Yhtään parempi vaihtoehto ei ole se, että kaava kaatuu oikeusasteissa, kuten on käynyt Histalle ja Lommilalle.

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

BLOMINMÄKI – JOS SITTENKIN?



Espoon valtuusto päätti vuonna 2009, että Suomenojalla sijaitseva jätevedenpuhdistamo siirretään Blominmäkeen.  Tämä 130 hehtaarin alue sijaitsee Kehä III:n varrella parin kilometrin päässä Espoon keskuksesta.

Blominmäen puhdistamon pitäisi olla käytössä vuonna 2020. Jätevedet kerätään jatkossakin Suomenojalle, josta ne kuljetetaan tunnelissa Blominmäkeen puhdistettavaksi. Puhdistetut jätevedet kuljetetaan purkutunnelissa takaisin Suomenojalle, josta ne johdetaan Espoon edustalle avomerelle Gåsgrundet – saaren kaakkoispuolelle. Tunnelien louhintatyöt on tarkoitus aloittaa kahden vuoden kuluttua.

Blominmäessä puhdistetaan Espoon, Vantaan länsiosien, Kauniaisten, Kirkkonummen, Sipoon ja mahdollisesti myös Vihdin jätevedet. Nyt on jo varauduttu siihen, että  puhdistamo laajennetaan alkuvaiheen jälkeen kaksinkertaiseksi, jolloin sinne johdetaan myös Karkkilan, Nurmijärven ja Lohjan jätevedet. Näin Blominmäessä käsiteltäisiin yli miljoonan asukkaan jätevedet. Pääkaupunkiseudulla toimisi tulevaisuudessa kaksi jätevedenpuhdistamoa; Helsingissä Viikinmäki ja Espoossa Blominmäki.

Mallinnusten mukaan Blominmäen hajuhaitat ovat vähäisiä. Jätevedet puhdistetaan kallion sisällä ja korkea piippu vie metaani ja typpioksidit sekä hajut taivaan tuuliin. Tavoitteena on puhdistaa yli 96 prosenttia jäteveden sisältämästä fosforista ja orgaanisista aineista sekä yli 90 prosenttia typestä.

Suomenojalta Blominmäkeen jätettä kuljettavassa tunnelissa ei pitäisi esiintyä ongelmia. ”Tuote” kulkee tunnelin pohjalla ja siellä voi liikkua ajoneuvoilla. Pahimman varalle järjestetään hallittu ylivuotoyhteys merelle.

Puhdistettu jätevesi johdetaan paineella purkutunnelia pitkin Suomenojalle. Hätäsuunnitelman mukaan, jos esimerkiksi tunneli sortuu, puhdistetut jätevedet ohjataan Espoonjokeen ja sitä pitkin Espoonlahteen.

Uudenmaan ELY-keskus on kuitenkin eri mieltä. Se totesi viime marraskuussa antamassaan lausunnossa, että ”Espoonjoki ei käytettävissä olevien tietojen perusteella sovellu puhdistamon varapurkuyhteydeksi.” ELY:n lausunto perustuu vakavaan huoleen rauhoitetun meriuposkuoriaisen tuhoutumisesta.

Jostain kumman syystä tätä ELY-keskuksen tärkeää lausuntoa ei käsitelty Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnassa 23.1.2013. Sen johtopäätökset oli ”piilotettu” kaavaselostukseen, mutta itse asiakirjaa ei annettu lautakunnan jäsenille. Hiukan samanlainen tilanne oli Espoon kaupunginhallituksen kokouksessa 11.2.2013. ELY:n lausunto oli liitteenä, mutta esittelytekstissä sitä ei mainittu. Otin asian esille, mutta jäin yksin huoleni kanssa. Kaupunginhallituksen lausunnon mukaan ”HSY selvittää ja täydentää mahdollisten hätäylivuotojen varautumisratkaisuja jatkosuunnittelun yhteydessä.” Tuli vähän tunne, että keskustelua ei enää miltään osin haluta avata kalliopuhdistamon osalta.

Blominmäen ja Suomenojan välisiä tunneleita aletaan siis rakentaa lähivuosina ja kalliopuhdistamo otetaan käyttöön seitsemän vuoden kuluttua. Tähän asti on pidetty tärkeänä, että purkutunnelilla on hätäsuunnitelma. Nyt näyttää siltä, että uutta hätäsuunnitelmaa aletaankin miettiä vasta siinä vaiheessa kun on pakko. 

Luotan siihen, että kalliopuhdistamo ei voi käynnistyä ennen viranomaisten hyväksymää hätäsuunnitelmaa. Minun mielestäni vastuu hätäsuunnitelmasta ja sen rahoituksesta jää kuitenkin liikaa HSY:n eli Helsingin seudun ympäristöpalvelu-kuntayhtymän vastuulle. Sen hallituksessa istuvat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kuntapäättäjät, mutta Helsingillä on selvä valta-asema. Muiden kuntien pitäisi nyt ymmärtää, että purkutunnelin hätäsuunnitelman on oltava varma ja toimiva – maksoi, mitä maksoi. Jos joku menee pieleen, ongelmat näkyvät täällä Espoossa, ei missään muualla. Vaarassa ei silloin ole pelkästään meriuposkuoriainen, vaan myös me espoolaiset ja espoolainen luonto.